maanantai 21. syyskuuta 2015

Mikä on se kun nytkyttää ja tulee naamalle? No puukkosaha.



Tuosta. Jotakuinkin näin se on mennyt. Keväällä keksein että juhliminen on sata(tuhatta) kertaa kivempaa sekä halvempaa kun rakentaminen. Kun maksa sitten alkoi heiluttamaan valkoista lippua alistuin takaisin vasaran varteen ja heti meni selkä. Ja sen mitä 32vuotiaana loppuun ajettu kroppani on antanut periksi on käytetty pihahommiin. Sieltä on siivottu edellisten jäljiltä ties mitä romua perseestä perämoottoriin, revitty neliötolkulla jättibalsamia ja laitettu tilalle puita ja pensaita. Kahdesti viikossa nurmikkoa lykätessäni laskeskelin kumpiko tulee halvemmaksi, 2000neliötä asfalttia vai terassia.

Näihin kuviin ja tunnelmiin jäin ennenkun muutuin sököksi.
Siivouspäivä. Ja tottakai mä nyt maksoin tolle yhdelle työkaluvalmistajalle tämän kuvan julkasusta..

alivuokralaiset. Vuokraksi pistoja ja hunajaa.


Olen aina sanonut että parempi myöhään kun aikasin. Niin se meinas Suomen kesäkin kun elokuussa saapui. Sain siitä jonkun helvetillisen optimistipuuskan ajatellen että kesä jatkunee sitten vähintäänkin joulukuulle. Saapastelin tarmoa täynnä vintille useamman kuukauden siestan jälkeen ja pudotin loputkin yläpohjan eristeet. Virhe. On meinaan helvetin kylmä jo näin muutama viikko myöhemminkin, töitä talveen asti toisaalla aamusta iltaan joten ei ehdi kotihommia tehdä mitään. Mutta kuten ruohonleikkauskin niin otetaan tämäkin laihduttamisen kannalta -kylmässä hengailu kuulemma laihduttaa. Tämä kylläkin on väkisinkin paskapuhetta koska viime talven jälkeen olisi ollut jo napa selkärangassa jos laihdutusväittämä pitäisi paikkansa.



lasivillaa

katoilla tuulee..





Toinen virhe oli kutsua eräs vinttirakentamisen expertti konsultointikäynnille. Voi vittu. Hyvä nyt ettei aivan kaikkea tarvii tehdä uusiks mutta pienikin uudestaan laitto korpee.
Keväällä yksi rakennusmies ohjeisti tehdä sivuseinien räystäiden alle ulkolaudotukseen reikiä tuuletusraoille. Minä sitten akut ja hermot sauhuten runnoin kuppiterällä 2*tuumasen laudan läpi reikiä ja kruunasin koko paskan ötökkäverkoilla. Noh. Nyt tää herra expertti sano ettei alkuunkaan kuule riitä. Pitää sahata laudat kokonaan poikki niin et tuulensuojalevyn saa ujutettua ulos asti. Fuck! Jos joku haluu tulla suorittamaan niin kahvit keitän. Ja leipasen vaikka nisut kylkeen. Mitä vaan mutta puukko- eli nytkysahaa en haluu pidellä edes sen vertaa kun on pakko!

Harjottelin reijän pyöristämistä..


Toisekseen joudun purkamaan tekemäni niskojen kasvatukset. Eipä siinä, en ehtinyt niitä onneksi paljoa tekemään, mutta vahvistuslaput on ankkurinauloilla kiinni ja vanhana liimapuuntekijänä varmistin kaiken tottakai liimalla että varmasti pysyy sitten!! TOU!


Tein itse ja säästin


Mutta kuin taivaan lahjana esimieheni ilmotti tänään pari tuntia ennen työajan loppua että voisit pitää kesälomaa loppuviikon. Onneksi tuli näin lyhyellä varotusajalla, muuten olisin jo lentskarissa kohti katkoa enkä huomenna nytkyttämässä sillä vitunsaatanan puukkosahalla (naamaani). Semmosella siis jatkellaan savottaa. Mietin vain miksen alkanut harrastaa vaikka kanavatöitä..



Rakkaudella rakentamiseen
Henna Von Huppaduu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti